Yhteisöllisyys on todettu keskeiseksi, mutta yhteiseksi haasteeksi kaikille coworking-alan toimijoille. Yhteisöä ei voi omistaa, mutta sitä voi fasilitoida. Yhteisön jäsenten tulee jollakin tavalla kokea hyödylliseksi yhteisön osana toimimisen, jokaisen tulee antaa jotakin yhteisön hyväksi. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitähän se ei ole. Samat haasteet kuin verkostojen luomisessa yleensä, toistuvat tässä.
Muutamia kokeiluja on tehty avoimesta tilasta, jossa työskentely on ilmaista sillä ehdolla, että olet muiden käytettävissä. Nimesi on läsnäolotaululla, ja silloin kuka tahansa saa tulla kysymään neuvoja oman liiketoiminnan kehittämiseksi. Velvollisuus on siis auttaa, antaa omasta osaamisestaan muille.
Maailmalla tavallinen ravintolan ja coworking-tilan yhdistelmä tekee vasta tuloaan Suomeen. Suomalaisen kahvilakulttuurin eurooppalaistuessa luodaan pohjaa myös kahvilatyöskentelylle. Ravintola, joka pitää sisällään coworking-tilan, mahdollistaa luontevamman kohtaamisen ruoan ja juoman parissa. Sopii varmasti suomalaiseenkin makuun.
Yhteisö syntyy tietysti käyttäjistään, joten käyttäjien tunteminen on edellytys fasilitaattorille. Käyttäjäprofilointia Suomessa on tehnyt vain Senaatti-kiinteistöt, mielenkiintoista olisikin nähdä vaikkapa Werstaan tai UMAn käyttäjien profilointi. Opinnäytetöitä ja akateemista tutkimusta coworkingista on tehty toistaiseksi melko vähän. Kiinnostavia ja tutkimattomia aiheita toimialalta kyllä löytyy, tämä vinkkinä lopputyön tekijöille. Me alan toimijat hyötyisimme niistä valtavasti.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan coworking-yhteisöjen kehittymistä ja niiden tulevaisuutta. Samalla pyrin tuomaan parhaat ideat Werstaalle.
Hele